Vesterinen, Janette (2021)

Lastensuojeluilmoitus huoltokiusaamisen välineenä

Sisältöanalyysi äitien kokemuksista

Turun yliopisto 15.11.2021

Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani tarkastelen huoltokiusaamisen yhteydessä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten merkityksiä. 

Laadullisen tutkielmani tavoitteena on havainnollistaa äitien kokemuksia isien huoltokiusaamisen yhteydessä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten syistä sekä niiden vaikutuksista äitien vanhemmuuteen. 

Tutkielmassani kartoitetaan äitien kokemuksia kuulluksi tulemisesta sosiaalihuollossa lastensuojeluilmoituksen selvityksen yhteydessä. Tutkielmani pyrkii käsitteellistämään huoltokiusaamista, jota ei ole virallisesti määritelty. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu konfliktieron-, huoltoriidan- ja vieraannuttamisen käsitteistä, jotka miellän huoltokiusaamisen kontekstiin. 

Suomen Uusperheiden Liitto ry, Narsismin uhrien tuki ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja Naistenkartano ry jakoivat äideille suunnattua kirjoituspyyntöäni sosiaalisen median kanavissaan aikavälillä 15.6–15.7.2021. Vastaanotin kirjoitukset sähköpostitse ja Webropol-lomakkeen avulla. 

Tutkielmani aineisto koostuu 18 äidin huoltokiusaamista koskevista ja tunteita herättävistä kirjoituksista, joiden kokemusmaailmaa analysoin sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmani osoittaa, että lastensuojeluilmoitukset koettiin huoltokiusaamistarkoituksessa tehdyiksi, joiden pyrkimyksenä oli ainoastaan mitätöidä äitien vanhemmuutta ja saada äidit näyttäytymään epävakailta viranomaisten silmissä. 

Tutkielmani perusteella on pääteltävissä, että vanhempien eron eriaikaisuus, uusi elämänvaihe, huoltoriita sekä lähisuhdeväkivalta ovat huoltokiusaamisen yhteydessä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten merkittäviä taustatekijöitä. Lastensuojeluilmoitukset koetaan huoltokiusaamisen välineenä, jolla on kauaskantoinen heikentävä vaikutus kiusatun kokonaishyvinvointiin ja vanhemmuuteen. 

Äitien kokemukset kuulluksi tulemisesta sosiaalihuollossa olivat suurimmaksi osaksi negatiivisia. Sosiaalihuollolla ei ollut tarjota apua huoltokiusaamisen uhreille ja työntekijöiden toimintatapa koettiin puolueellisena. Äitien kokemuksiin perustuen sosiaalihuollon viranomaiset eivät ottaneet juurikaan kantaa lastensuojeluilmoituksen selvityksen yhteydessä, mikäli lastensuojeluilmoitus paikantui huoltokiusaamisen, huoltoriidan tai vainoamisen yhteyteen.

Tutkielmani vahvistaa jo todettuja havaintoja, että yhteiskunnan ja erityisesti sosiaalihuollon tulisi kehittää palveluja vanhempien haastavien ja konfliktoituneiden eroriitojen tueksi. 

Tutkielmani perusteella on paikannettavissa yhteistyön aukko kuntien eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin erotukea tarjoavien järjestöjen sekä yhdistysten välillä. Jatkossa aihetta tulisi tarkastella sukupuolesta ja vanhemmuustaustasta riippumatta. 

Avainsanat: huoltokiusaaminen, lastensuojeluilmoitus, huoltoriita, vieraannuttaminen, konfliktiero, sosiaalihuolto