Tunnetko digitaalisen vainon?

Suoritan talvella 2021 sosiaalityön harjoitteluani Narsismin uhrien tuki ry:ssä. Yhtenä tehtävänäni on kirjoittaa artikkeli lähisuhdeväkivallasta. Selailen erilaisia nettisivuja, lueskelen asiantuntijahaastatteluita, teen google-hakuja. Narsismin uhreille valitettavan tutuista fyysisestä ja henkisestä väkivallasta on kirjoitettu paljon, mutta silmiini osuu näiden lisäksi pari muutakin termiä. Ne ovat digitaalinen väkivalta ja digitaalinen vaino.

Heti ensimmäisenä mieleeni tulee, että digitaalisesta väkivallasta ja vainoamisesta pääsee varmaan eroon, jos vain sulkee kaikki some-tilit tai vähintään muuttaa ne yksityiseksi. Tai blokkaa epämääräisiä käyttäjiä.

Yksinkertaista.

Hieman myöhemmin päädyn lueskelemaan Tukikeskus Varjon varjosta.fi -verkkosivustoa. Sitten pääsen haastattelemaan Varjon vastaavaa ja väkivaltatyön asiantuntijaa (YTM) Jonna Brandtia. Mieleni muuttuu äkkiä. Kyse ei olekaan yksinkertaisesta asiasta – eikä edes pelkistä some-tileistä.

Keskustelemme ensin Jonnan kanssa siitä, mikä on digitaalisen väkivallan ja digitaalisen vainoamisen ero. Käsitteet ovat osittain päällekkäisiä, mutta digitaalinen väkivalta voi olla mitä tahansa teknologisilla alustoilla tapahtuvaa väkivaltaa, kuten häirintää, kiristämistä tai vihapuhetta. Digitaalinen vaino taas kohdistuu digitaalisilla laitteilla tai viestintäteknologian avulla toistuvasti yhteen ihmiseen, ja teot aiheuttavat uhrille turvattomuuden ja pelon tunteita. Digitaalinen vaino on siis digitaalisen väkivallan alakäsite – ja yksi lähisuhdeväkivallan muodoista. Vainoaminen ei ole vain epämiellyttävää, vaan myös rikos (RL 27 7 a).

Tukikeskus Varjo keskittyy erityisesti eron jälkeiseen vainoamiseen, ja Jonnalta opin, että digitaalisen vainon kirjo on valtavan laaja, oikeastaan loputon. Digitaalinen vaino voi alkaa jo parisuhteessa tai vasta eron jälkeen. Se voi olla esimerkiksi toisen seuraamista paikannuslaitteiden avulla, salakuuntelua, toisen tilien käyttämistä, identiteettivarkauksia, tai toistuvia, ei-toivottuja viestejä eri sovellusten kautta.

Myös keinoja ja välineitä on hurjan paljon: sähköposti, WhatsApp, Skype, some, GPS-paikannin. Myös sinänsä harmittomalta tuntuvat ja monille pariskunnille tavanomaiset yhteistilit ja -tunnukset voivatkin osoittautua arvaamattomiksi. Monella on yhteinen tai yhteenlinkitetty Netflix, CMore, BookBeat, HS tai vaikka Spotify.

Tyypillistä on, että vainon kohde pyytää tekijää lopettamaan. Mutta tämä ei lopeta. Tyypillistä on myös se, että uhri epäilee itseään ja tuntemuksiaan, ja ajattelee kuvittelevansa kaiken. Jotenkin kummallisesti vain toinen tuntuu aina tietävän, missä olen ja kenen kanssa.

Epäiletkö kokeneesi digitaalista vainoa? 

Tee ainakin nämä (vinkit kerätty Tukikeskus Varjon ja Naisten Linjan sivuilta):

- Vaihda salasanasi mahdollisimman pitkiksi ja monimutkaisiksi, ja jos mahdollista, ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.

-  Vaihda puhelin vanhaan tai simppeliin malliin, jota on vaikea vakoilla.

-  Älä jää yksin, vaan kerro tilanteesta heti luotettaville läheisille. Mieluiten kasvotusten tai puhelimessa, ei viesteillä. Hae myös apua.

Lue lisää:

Pohditko, oletko mahdollisesti kokenut digitaalista vainoa? Tutustu Tukikeskus Varjon lomakkeeseen digitaalisen vainon kartoittamisesta.

Mitä tehdä jos (ex) kumppanisi vainoaa sinua teknologian avulla? Opas nyt ladattavissa!

Tutustu Naisten Linjan Turv@verkko-palveluihin

Kirjoittanut: Maija Komonen

Julkaistu: 27.4.2021